meta data for this page
  •  

Anne Laineen Wikisivu VALMIS

Oppimispäiväkirja

Oppimispäiväkirjaan kirjataan omalta osin omaan oppimiseen vaikuttavia tekijöitä.

Etukäteen on tiedossa, ettei työtilanteesta johtuen ole mahdollisuutta osallistua lähiopetukseen. Ensivaikutelma on sellainen, että kokonaan vieraan asian oppiminen yksin tuntuu vaikealta. Ainakin alkuvaiheessa mennyt paljon aikaa perusteiden selvittämiseen. Aikuisopiskelijan arkea on, että luennoille ei vaan aina pääse. Kurssi kuitenkin vaikuttaa mielenkiintoiselta ja hyödylliseltä, joten odotukset on kovat.

Ehdotuksia tenttikysymyksiksi kirjailin wikiin. Niitä on tässä vaiheessa enemmän kuin vastauksia.

Jep, tulihan tehtyä väärän vuoden harjoitukset, eli alusta saa alkaa. Ainakin luulisi, että opii menee perille - kertaushan on opintojen äiti.

Ennakkonäkemys aihealueesta

Näkemykseni mukaan kyse on sähköisen tiedon välittämisestä. Kyse voi olla datan, äänen tai vaikkapa kuvatietojen siirtämisestä verkon (esim. internet) välityksellä bittimuotoisena paikasta toiseen. Tietoliikenneyhteydet kehittyvät koko ajan ja viime vuosina on voimakkaasti panostettu langattomiin ratkaisuihin.

Työhistoriastani johtuen mieleeni tulee ensimmäiseksi VoIP-tekniikka, jota käyttäen voi siirtää ääntä reaaliaikaiseksi esim. Internetin välityksellä. Tekniikan avulla muutetaan ääni digitaaliseen muotoon ja siirretään päätelaitteen avulla paketteina verkon yli. Tekniikan avulla voidaan saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä, sillä puheluissa voidaan hyödyntää esim. kiinteähintaista laajakaistaa. Alkupanostuksena on toki hankittava päätelaite. Esimerkiksi kahden VoIP-puhelimen välityksellä soitetut ulkomaanpuhelut, tulevat huomattavasti muita puheluita edullisemmiksi.

Muita mieleen tulevia asioita ovat esim. digitaaliset televisiolähetykset. Digi-tv on tuonut mukanaan uusia maksuttomia kanavia sekä antaa mahdollisuuden valita itse maksullisia kanavia, joita haluaa katsoa. Digitaalinen lähetystekniikka edellyttää, että vastaanotin tunnistaa lähetetyt palvelut, joten tarvitaan digitaalinen vastaanotin. Tämä voi hoitaa hankkimalla tv-vastaanottimen, joka kykenee palvelujen tunnistamiseen tai vaihtoehtoisesti hankkimalla sovittimen eli ns. digiboksin. Näitä sovittimia löytyy erilaisiin käyttötarkoituksiin: on ns. perussovittimia, joiden avulla on mahdollista seurata digitaalisia tv-lähetyksiä, mutta ei kuitenkaan maksullisia lähetyksiä. Kehittyneempi versio perusmallista on digi-sovitin, jossa on korttipaikka maksullisia tv-kanavia varten, mutta ei kuitenkaan mahdollisuutta tallentaa lähetyksiä eli jos haluaa tallentaa tarvitaan erillinen laite. Valikoimista löytyy myös kovalevyllä varustettuja digisovittimia. Näillä digisovittimilla voi tallentaa ohjelmia suoraan laitteen omaan muistiin, eikä tarvitse hankkia erillistä tallennusvälinettä. Markkina digitaalisten televisiolähetysten ympärillä käy kuumana ja tekniikka kehittyy jatkuvasti. Seuraavana lienee markkinoilla yleistymässä myös kotikäyttöön 3d-tekniikkaan perustuvat lähetykset.

Tietoliikenteestä tulee mieleen myös kotonani toimiva kotiverkko, joka yhdistää langattomasti kaikki työasemamme (parhaimmillaan/pahimmillaan saatetaan käyttää 7 konetta neljän hengen perheessä, kun myös työkoneita käytetään kotona ja lisäksi tarvitaan pöytäkone videotiedostojen käsittelyyn). Käytössämme on yhteinen verkkolevy, johon yhteinen materiaali (esim. valokuvat ja videot) tallennetaan sekä verkkokirjoitin kaikkien työasemien käytössä. Samoin TV-vastaanotin on liitetty tähän verkkoon eli voin vaikkapa katsoa omalla koneellani olevaa diaesitystä TV-ruudulta. Samassa kokoonpanossa on PlayStation –pelikonsoli, jota voidaan käyttää myös BlueRay-soittimena, sekä vanha DVD-soitin, jota pidetään kytköksessä vain siksi, että sillä on mahdollisuus muuttaa vanhat VHS-videot digitaaliseen muotoon.

Tosin pitää tunnustaa, että minä en ymmärrä kotiverkomme toiminnasta kovinkaan paljoa, vaan mieheni on sen rakentanut. Mutta ehkä sitten tämän kurssin jälkeen…

Mikä on epäselvää?

- Mikä on ASDL-reititin / mitä sillä tehdään - Hub /mikä ihme se on? - Mikä on siirtotie? - Mihin kaukosäätimen toiminta perustuu? Onko sama juttu kuin langattomassa verkossa? - Miten tietokoneelta siirtyy kuva TV-ruudulle - Mikä on MAC Header? - Mikä on paketti? - Mihin tarvitaan tarkistussummaa?

Kotitehtävä 1

Tehtäväkuvaus: Pyri kuvaamaan ennakkotehtävässä määrittelemäsi termit/aihepiirit/kokonaisuudet yhdessä kuvassa.

Yritän piirtää kotiverkkomme:

laine-anne-kotiverkko.pdf

Kotitehtävä 2

Tehtäväkuvaus: Edellisessä tehtävässä luotiin kokonaisnäkemys tietoliikenteen alueesta aiempien termien kautta. Kotitehtävässä 2 keskitytään johonkin oleelliseen osaan kokonaisuudesta (oman mielenkiinnon mukaan valittavissa) ja skenaarion/käyttötapauskuvauksen avulla selvitetään mitä ko. osa-alueella oikeasti tapahtuu.

Kotitehtävä 2: Skenaariossa tarkastellaan edellisessä tehtävässä piirtämääni langatonta lähiverkkoa. Tarkastelu jäsennetään OSI-mallin kerrosten perusteella. Kohteena on langattoman lähiverkon sisältämän ADSL-reitittimen ja päätelaitteen yhteyden syntyminen OSI-mallin kerrosten 0 ja 1 osalta. ADSL-reitittimessä on myös verkkokerroksesta (kerros 2) (IP) ja kuljetuskerroksesta (kerros 3) (TCP) huolehtivat toiminnallisuudet, mutta niitä ei tässä käsitellä. Lähteinä on käytetty luentokalvoja, kurssikirjaa ja englanninkielisiä Wikipedia-artikkeleita. Skenaariossa käsitellään seuraavat kerrokset ja niissä tapahtuvat toiminnot:

Kerros 0: fyysinen siirtotie (IEEE 802.11a/b/g/n) Kerros 1: siirtoyhteyskerros (IEEE 802.11a/b/g/n)

IEEE 802 -perheen standardit määrittelevät lähi- ja metropolialueen verkkokaytäntöjä OSI-mallin kahden alimman tason osalta. Esim. langallisen Ethernet-liittymän eri siirottiet (esim. koaksiaali eri nopeuksiset parikaapelivarinatit jne) määritellään IEEE 802.3 eri varianteissa. Vastaavasti langattoman lähiverkon siirtotiet ja siirtoyhteyskerros määritellään IEEE 802.11 varianteissa. Näistä käytetyimmät ovat

• 802.11b käyttää 2,4 GHz taajuuskaistaa ja maksiminopeus on 11 Mbit/s ja käyttää alkuperäisen 802.11 standardia muistuttavaa modulointitapaa, jonka vuoksi laitteita oli helppo kehittää. Tämä oli ensimmäinen laajaan käyttöön yleistynyt langattomien lähiverkkojen standardi • 802.11a käyttää 5 GHz taajuuskaistaa ja käyttää alkuperäisestä standardista poikkeavaa, lukuisten erillisten taajuuskanavien (hajaspektritekniikka) käyttöön perustuvaa OFDM-modulaatiota, joka johtaa teoreettinen maksiminopeuteen on 54 Mbit/s. • 802.11g käyttää 2,4 GHz.n taajuuskaistaa OFDM-modulaatiota. Saman taajuuskaistan vuoksi 802.11g laitteet voidaan tehdä täysin yhteensopiviksi 802.11b-standardin kanssa, minkä ansiosta ne on helppo tehdä yhteensopiviksi suosittujen 802-11b-laitteidn kanssa. • 802.11n lisää ominaisuuksia, joiden avulla teoreettinen maksiminopeus saadaan nostettua jopa 600 Mbit/s. Uusia keinoja on mm. MIMO (Multiple Input and Multiple Output), jossa käytetään useita antenneja rinnakkaisten hajaspektrikanavien lähettämiseen.

802.11 määrittelee pakettien kehysrakenteen ja tukiasemien hallinnan. Paketissa on MAC otsikkokentat (header), siirrettävä tieto ja tarkistussumma. MAC-headerissa kuljetetaan mm. seuraavat tiedot:

• Ensimmäiset 2 tavua: Protokollaversio (aina 0); kehyksen tyyppi, esim. Control, Data, Management; kehyksen alatyyppi. Määrittelee kehyksen merkityksen yhdessä kehyksen tyyppitiedon kanssa; virransäästön hallinta; salaus; jne, • Seuraavat 2 tavua: Duaration • 4 MAC osoitekenttää: vastaanottaja, lähettäjä, suodattamiseen käytetty osoitekenttä • järjestysindikaattori • palvelun laatua osoittava koodi (Quality of Service), määritelty IEEE 802.11e-standardissa.

Otsikkokenttienä jälkeen paketissa tulee siirrettävä tieto ja viimeisenä 4-tavuinen tarkistussumma, jonka avulla vastaanottaja voi tarkistaa, että vastaanotettu paketti ei ole siirtotiellä vääristynyt.

Kotitehtävä 3

Tehtäväkuvaus: Valitse haluamasi aihealue (esim. omasta terminologiastasi/aihepiirilistasta (oppimispäiväkirja)) Etsi aihepiiriin liittyvä protokolla Tutustu protokollaan (rakenne, logiikka, viestit, …) ja mieti kuinka protokolla vaikuttaa valitsemasi aihepiirin toimintaan.

Esitä www-osoite käyttämääsi protokollaan.

Vastaus: IP eli Internet Protocol määrittelee tavan yksilöidä tietoverkkoon liitetyt laitteet kunkin omalla tunnuksellaan eli osoitteella ja tavan reitittää tietoliikennepaketteja laitteiden välillä. Reitittimet huolehtivat IP-pakettien kuljettamisesta laitteiden välillä. Reitttimet selvittävät IP-osoitteiden väliset reitit käyttäen eri laisia reititysprotokollia.

IP-protokollasta on nykyisin yleisesti käytössä oleva versio 4 ja uudempi versio 6. Versiossa 4 sekä toisistaan erillisten osoitealueiden eli osoiteavaruuksien ja sekä maksimissaan neljän miljardin yksittäisten laitteiden lukumäärä on käynyt liian pieneksi. Protokollaa suunniteltaessa ei tiedetty henkilökohtiasten tietokoneiden räjähdysmäisestä yleistymisestä eikä siitä, että jääkaappeja ja pesukoineita myöden kaiken maailman laitteilla voi olla tarve päästä verkkoon. Uudempi versio 6 korjaa tilanteen.

Kotiverkkomme sisällä on käytössä IP-protokollan versio 4. Siinä päätelaitteen osoite koostuu neljästä 8-bitin ryhmästä, jotka yleensä ilmaistaan toisistaan pilkulla eroteltuina kokonaislukuina, esim. 10.0.0.4. Osoitteen 1, 2 tai 3 ensimmäistä ryhmää ilmaisevat osoiteavaruuden (A, B ja C-luokka) ja loput jäävät yksittäisille laitteille. Kotiverkossamme on C-luokan osoitteavaruus 10.0.0. Laitteille jää siis viimeinen numero, joten laitteita voi yhdistää verkkoon korkeintaan 255 kappaletta, kun yksi osoite on varattu ns. Broadcast-lähetyksille. Koska ns. Gateway tarvitsee yhden osoitteen, jää päätelaitteille 254 eri osoitetta, joka ainakin toistaiseksi riittää kotiverkollemme.

Osoitepulasta johtuen käytetään samoja osoiteavaruuksia useassa paikassa. Esim. osoiteavaruus 10.0.0 on käytössä useissa kotilaitteissa. Jotta samoista osoiteavaruuksista tulevat viestit voidaan lähettää eteenpäin niiden sekaantumatta toisiinsa, käöytetään ns. osoitemuunnosta eri Network Addrress Translationia (NAT). Siinä kokonaisen osoiteavaruuden yksittäiset osoitteet muunnetaan ns. reitittimessä käyttämään yhtä yksilöllistä IP-osoitetta tavalla, joka sallii eri tietovirtojen yksilöinnin ja ohjaamisen oikeille laitteille.

Lähde: Wikipedia, kotiverkon ylläpitohenkilön haastattelu

Kotitehtävä 4

Tehtäväkuvaus: Tunneilla käytiin läpi erilaisia siirtoteitä ja siirtoteillä käytettyjä tiedonsiirtomenetelmiä. Valitse jokin “tuttu” järjestelmä (esim. Oppimispäiväkirjaan valitsemasi, GSM, GPS, Digi-TV). Etsi verkosta tietoa kuinka juuri kyseisessä järjestelmässä tiedon siirto on hoidettu. Esim. Fyysinen siirtotie, Bittien esitys siirtotiellä, Modulointi etc. tekniikka, Datan esitysmuoto vs. signaalit

Vastaus:

Tarkastellaan IEEE802.11a/g standardien mukaisen langattoman lähiverkon fyysistä siirtotietä ja bittien esittämistä siinä. Fyysinen siirtotie on OSI-arkkitehtuurin alin kerros ja IEEE802.11-standardissa se yhdistää MAC-kerroksen (Medium Access Control) radiotaajuiselle siirtotielle. Fyysinen siirtotie jakautuu kahteen alikerrokseen: Alemman PMD (Physical Medium Dependent) kerroksen toteuttamiseen voidaan käyttää useita eri lähetysteknologioita (esim 802.11a/g/n ym.). Ylempi PLCP (Physical Layer Convergence Procedure) alikerros on sama kaikille radiotien toteutustavoille. Käytännössä OSI-mallin alimman tason kerros siirtää MAC-paketteja.

IEEE802.11

802.11 käyttää 2,4 GHz ja 5 GHz:n taajuusalueita ja hajaspektritekniikkaa. Käytössä on sekä suorasekvenssihajaspektri (DSSS, Direct Sequence Spread Spectrum) että taajuushyppely (FHSS Frequency Hopping Spread System).

DSSS-tekniikassa modulointina käytetään 180 asteen vaihesiirtymään perustuvaa DBSK (Differential Binary Phase Shift Keying) modulointia 1 Mbps nopeudella. 2 Mbps nopeudella käyetään 90 asteen vaihesiirtymiin perustuvaa DQPSK (Differential Quadrature Phase Shift Keying) –modulointia, jolloin yhdellä vaihesiirtymällä saadaan siirrettyä kaksi bittiä. Datan levittämiseen hajaspektriseksi käytetään ns. Baker-sekvenssiä.

FHSS-tekniikassa käytetään GFSK-modulointia (Gaussian Frequency Shift Key), jossa kanavan keskitaajuuden molemmilla puolilla on bittiarvoja 0 ja 1 vastaavat taajuudet. Nelitasoisessa GSK-modulaatiossa käytetään kahta taajuutta keskitaajuuden molemmin puolin, jolloin saadaan siirrettyä samalla baudinopeudella kaksi bittiä. Hyppelyjärjestyssekvenssejä on kolme, mistä johtuen enempää kuin kolmea järjestelmää ei voi ilman häiriövaaraa sijoittaa saman kantaman sisälle.

Perus-802.11 standardia ei käytännössä enää nykyään käytetä vaatimattoman siirtonopeuden vuoksi.

IEEE 802.11a -laajennus

802.11a saavuttaa jopa 54 Mbps nopeuden 5 MHz taajuuskaistalla. Se perustuu OFDM (Ortogonal Frequency Division Modulation) -tekniikkaan. Järjestelmässä on 52 rinnakkaista kantoaaltoa. Radioyhteyden hyvyydestä riippuen käytetään neljän eri modulointitavan (BPSK, QPSK, 16QAM, 64QAM), eri konvoluutiokoodauksien ja lävistysten kombinaatioita, joiden yhdistelmillä saadaan eri siirtonopeuksia. Käytännössä isot siirtonopeudet saadaan tinkimällä häiriöistä toipumisesta, mikä on mahdollista silloin kun radiotie on hyvä. Vastaavasti huonolla radiotiellä joiudutaan lisäämään redundanssia ja tehollinen siirtonopeus laskee.

IEEE 802.b -laajennus

802.11b saavuttaa maksimissaan 11Mbps nopeuden ja voi käyttää sekä 2,4 GHz että 5 GHz taajuusaluetta. Tässä DSSS-tekniikan maksiminopeus on nostettu CCK (Complementary Code Keying) modulaation avulla 5,5 / 11 Mbps:ään. Koska standardin radiotien toteutus on identtinen perus 802.11 kanssa, voidaan se toteuttaa samoilla radiovastaanottimilla ja lähettimillä ja on siten taloudellinen tapa nostaa perus-802.11 nopeutta. Käytössä on näin ollen myös 802.11 mukaiset 1 ja 2 Mbps:n nopeusluokat huonoihin olosuhteisiin ja samalla saavutetaan automaattisesti yhteensopivuus vanhoihin 802.11 järjestelmiin.

IEEE 802.g -laajennus

802.g toimii 2,4 GHz:n taajuusalueella mutta on muutoin identtinen 802.a-laajennuksen kanssa. Tämä mahdollistaa yhteensopivuuden 802.b-suosituksen mukaisten laitteiden kanssa, mutta nopeushyöty menetetään jos verkossa on yksikin 802.b-laite, koska kanavavaraus edellyttää että kaikki voivat seurata liikennettä, ja b- ja g-suositusten sanoman otsikot siirtyvät eri käytännöillä, jolloin ne eivät pysty seuraamaan toistensa liikennettä.

IEEE 802.n –laajennus

802.n-laajennus perustuu usean antennin käyttämiseen (MIMO, Multiple Input Multiple Output) ja OFDM-monikaistatekniikkaan. Laajennuksen maksiminopeus on peräti 540 Mbps ja keskimäärin 200 Mbps.

Lähteet:Kaj Granlund: Langaton tiedonsiirto 234-240. Docoendo Finland Oy 2001. Kaj Granlund: Tietoliikenne 298-305. Docendo 2007

Kotitehtävä 5

Käyttöskenaariot Muodosta tietoverkkojen käyttöskenaario yhteen seuraavista ympäristöistä: Koti, Koulu, Kaupungin keskusta tai Lentokenttä. Mieti millaisia haasteita eri ympäristöt asettavat kommunikoinnille. Kuinka kurssilla opitut asiat tukevat eri ympäristöissä tapahtuvaa kommunikointia. Millaiset asiat muodostuvat näissä eri ympäristöissä merkittäviksi. Millainen verkkorakenne sopii ympäristöön ?

Kotiverkon käyttöskenaario

Käyttöskenaarion pohjana on kotitehtävässä 1 kuvatun kotiverkon seuraava laajennus.

Kotiverkossa on kannettavia tietokoneita, padilaitteita ja älypuhelimia, videoeditoinnissa käytettävä pöytä-PC, mediapalvelimena toimiva Raid-1-tason NAS-palvelin, värilasertulostin, Playstation 3 ja Playstation 2 pelikonsolit, langalliseen Ethernettiin kytkettävä tallentava digiboksi ja DLNA-yhteensopiva langalliseen Ethernettiin kytkettävä televisio. Talo on kaksikerroksinen ja välipohja on teräsbetonia, jonka vuoksi tarvitaan langattoman verkon tukiasemat molempiin kerroksiin, jotta kannettavia tietokoneita voidaan käyttää molemmissa kerroksissa. Videoeditointityöasema sijaitsee alakerran työhuoneessa ja PS2 takkahuoneessa. Muut kiinteät laitteet sijaitsevat olohuoneessa ja sen yhteyteen rakennetussa tekniikkakomerossa.

Kotiverkko on tarkoitus ulottaa myös takapihan terassille ja etupihan uima-allaskatokseen, joissa kesäaikaan oleskellaan ja käytetään kannettavia laitteita. Myöhemmin kumpaankin paikkaan on tarkoitus asentaa mediasoitin musiikin toistamista varten.

Koska talo on haja-asutusalueella ja kaukana keskuksesta, tällä hetkellä nopein saatavissa oleva Internet-liittymä on vain 8 Mbit/s ADSL-liittymä. Alueella ei ole 3G-kenttää, joten älypuhelimia on tarkoitus käyttää langattoman lähiverkon kautta.

ADSL- liittymä terminoidaan yläkerran tekniikkakomerossa reitittimeen, joka toimii samalla palomuurina ja DHCP-palvelimena. Reititin on yhdistetty yläkerran vähintään 12-porttiseen gigabitin kytkimeen. Samaan kytkimeen on vähintään Cat5e-luokan verkkokaapelilla yhdistetty yläkerran televisio, digiboxi, PS3 pelikonsoli ja verkkotulostin sekä langattoman lähiverkon 802.11n/g/b tukiasema. Kytkimestä lähtee myös vähintään Cat5e-luokan kaapelointi alakertaan takkahuoneeseen, tekniseen tilaan ja työhuoneeseen. Muihin tiloihin on useampi kuin yksi kaapeli, mutta työhuoneeseen menee vain yksi Cat5e kaapeli.

Työhuoneessa on oma vähintään 4-porttinen gigabitin kytkin, johon on liitetty videoeditoinnissa käytettävä tietokone ja NAS-levy. NAS päätettiin tuoda alakertaan, koska full-hd-tason videotiedostojen leikatut versiot ja varmuuskopiot ovat NAS-levyllä ja videoeditointilaitteen ja NAS-palvelimen välinen tiedonsiirto halutaan mahdollisimman nopeaksi. Työstämistä varten videotiedostot kopioidaan pöytäkoneen kovalevylle.

Takkahuoneessa on PS2 yhdistetty yläkerran kytkimeen Cat5e johdolla. Lisäksi takkahuoneeseen sijoitetaan yksi langattoman verkon tukiasema, joka on toista Cat5e verkkojohtoa pitkin yhdistetty yläkerran kytkimeen.

Tekniseen tilaan tulee yläkerran tekniikkakomerosta 2 Cat5e-kaapelia, jotka menevät edelleen maahan upotettua suojattua Cat5e-kaapelia pitkin toisaalta uima-altaan katokselle ja toisaalta terassille. Kumpaankin paikkaan sijoitetaan 4-porttinen 100 Mbit/s kytkin, joihin liitetään langattoman verkon tukiasemat, yksi uima-altaalle ja toinen terassille.

Viikoittainen ajankäyttö

Ensimmäinen viikko:

Ei mahdollisuutta osallistua lähiopetukseen (työnantaja vaatii läsnäolon)

Kotitehtävien tekoa 4 tuntia (aikaisemmin täysin tuntematon aihe) + wikin kanssa taistelua ainakin 2 tuntia (kuvan liittäminen oli hippasen hankalaa, kun ei ole käyttänyt vastaavia järjestelmiä aikaisemmin). Kokonaiskuva asiasta on vielä kovin hajanainen eli en oikein vielä hahmota mitä tällä kurssilla oikeasti pitäisi osata.

Luentoviikko 2

Huomasin tehneeni väärät kotitehtäåvät. Vääristäkin oli hyötyä, joten korjaamiseen meni reilu tunti.

Luentoviikko 3

Protokollatehtävän tekeminen oli mielenkiintoista, sillä ennen tehtävän aloitusta ei aiheesta ollut hajuakaan. Hommaan meni pari tuntia (ja puolison hermoja, kun joutui asiaa selittämään). Nyt uskon osaavani perusasiat protokollista. Samalla tuli opetelluksi kerrosmallien eroja.

Luentoviikko 4

Yritän selkeyttää kokonaiskuvaa. Luin pariin kertaan koko kurssiaineiston läpi ja piirustelin muutamia kuvia. Tämä jo vähän tenttiäkin varten.

Viikko 43

Tarkempaa tutustumista langattomien lähiverkkojen radioteihin ja bittien esittämiseen siinä. Onneksi sattui löytymään Granlundin suomenkieliset kirjat, joissa aihetta selitetty aika yleistajuisesti. Silti tuli paljon uusia käsittämättömiä akronyymejä, mutta jokin ymmärrys tuli siitä kuinka eri taajuushyppelytekniikoilla ja modulointitavoilla saadaan nostettua siirtonopeuksia. Ja myös siitä miksi huonoilla yhteyksillä tehollinen nopeus lähiverkossa laskee. Tuli aika tekninen kuvaus, pitäisi ehkä vielä pohtia tehtävänannon muitakin kysymyksiä. Ajankäyttö 6 h tiedon hankintaan, 2 h kirjoittamiseen

Sitten kotiverkon kuvaus. Onneksi on pitkin kurssia tullut keskusteltua kotiverkon ylläpitäjän kanssa jatkokehityssuunnitelmista. Niiden ja kurssin aineiston pohjalta oli suhteellisen helppo kirjoittaa skenaario. Tässäkin pitäisi vielä pohtia muita kysymyksiä. Ja piirtää se kuva. Aikaa meni 2 h tähän mnnessä.

Kuva piirretty ja liitetty wikiin. CISCOn sivuilta löytyi loistavia symboleita :-) Kuvan piirtämiseen meni tunti ja lisäksi tuli opeteltua miten tänne wikiin saa liitetyksi kuvan siten, että se näkyy tekstin seassa eikä liitetiedostona.

Tentiin on aikaa vajaa viikko ja aikaisemmin on ollut vähän huonosti aikaa lukea tenttiin. Perjantaina sain kuitenkin edellisen (toiseen aiheeseen liittyvän) tentin hoidetuksi ja tämän viikonlopun olen käyttänyt miltei kokonaan tietoliikennetekniikan saloihin syventymiseen. Jonkinmoinen kokonaiskuva alkaa hahmottua. Ajankäyttö lauantaina 10 tuntia ja tänään sunnuntaina homma jatkuu.

Selailin vanhoja tenttejä ja ainakin yksi sellainen vanha tenttikysymys tuli vastaan, josta en oikein ymmärtänyt mitä sillä tarkoitettiin. Kysymyksessä pyydettiin selvittämään kuinka tietoliikennejärjestelmät rakentuvat ja millaisia osia/tehtäviä eri verkonosilla/kerroksilla on. Vastausta pyydettiin kerroksiin perustuvana. En ymmärrä mitä ko. kysymyksessä tavoitellaan. Tuo kerroksiin perustuva vastaus ei oikein aukea minulle.

Palaute

Todella hyvä kokonaisuus. Kaikki nivoutuu hyvin yhteen. En tiedä voisiko kokonaisuutta paremmin tehdä. Toivon että tehtäviä tehdessä on syntynyt laajempi kuva kuinka asiat liittyvät toisiinsa ja millaisia osia kerrosmallissa on. Jos näin, niin kurssi on täyttänyt tehtävänsä.


Pääsivulle