meta data for this page
  •  

Oppimispäiväkirja, valmis

Oppimispäiväkirjaan kirjataan omalta osin omaan oppimiseen vaikuttavia tekijöitä.

Ennakkonäkemys aihealueesta

Ennakkotehtävä 1.

Tietoliikenne on mielestäni joko lokaalissa tai globaalissa verkossa tapahtuvaa sähköistä tiedon jakamista. Käsitteet kuten kännykkä, tietokone, GSM, WiFi, Wlan, Ethernet, Bluetooth ja 3G kuuluvat olennaisesti tietoliikenteen kulkuun ja ovat erilaisia muotoja luoda tietoliikennettä.

Luentoyhteenvedot

Luentopäivä 1: Tietoliikenteen käsite hahmottui tarkemmin ja Internet sekä tietoverkot tulivat tutuksi. Protokollat ja kerrosmallit olivat mielestäni tärkeitä.

Luentopäivä 2:

Opin tietoliikenteessä käytettyjen standardien merkityksestä. Opin myös, miten tietoliikenteessä liikkuvaa tietoa esitetään. Erityisesti tiedon koodaus oli mielestäni hyvä ja tarpeellinen osio.

Luentopäivä 3: Reititys oli mielestäni tärkeä ja mielenkiintoinen aihealue, koska käytän itse reititintä asunnollani ja haluan tietää enemmän reitittimien toiminnasta.

Luentopäivä 4:

Tutustuminen erilaisiin tutkimushankkeisiin, kuten WWI ja WINNER.

Kotitehtävä 1

Kotitehtävä 2

Tehtäväkuvaus: WLANin tarkastelu tarkemmin.

WLANin tukiaseman tiedonkulku.

Kotitehtävä 3

Tehtäväkuvaus: WLAN-protokolla IEE 802.11(b) Protokolla IEEE 802.11 (802.11b)

Nimellinen nopeus on 11 megabittiä sekunnissa. Toimii vapaalla 2,4 gigahertsin taajuudella.

Rakenne

Protokolla sisältää fyysisen kerroksen sekä MAC-kerroksen. MAC-kerros kommunikoi kolmen eri fyysisen (PHY) kerroksen kanssa.

Logiikka

Toteutetaan suorasekventointitekniikalla(DSSS, jossa lähetettävä sanoma jaetaan pieniin osiin ja lähetetään koko taajuusalueella yhtenä signaalina. Muiden signaalien aiheuttamat häiriöt ovat koituneet tämän tekniikan ongelmaksi. Ratkaisuna on esitetty lähetettävän signaalin sekoittamista kohinaa muistuttavaan kantoaaltoon.

Viesti

Suoraekoituksessa WLAN-lähetin yhdistää kaksi signaalia; toinen on suurinopeuksinen bittivirta ja toinen pieninopeuksinen digitaalisesti muokattu informaatiosignaali eli viesti, yleisemmin ääntä. Yhdistämällä nämä kaksi saadaan signaali, jonka nopeus on nopeamman signaalin mukainen sisältäen viestin. Vastaanotin pystyy erottamaan signaalit toisistaan, koska se tietää satunnaisen bittivirran sekvenssin.

Lähteet

Breezecom. 1996. A Technical Tutorial on the IEE 802.11 Standard. Saatavissa: http://www.sss-mag.com/pdf/802_11tut.pdf

Wikipedia. 2010. DSSS. Saatavissa: http://fi.wikipedia.org/wiki/DSSS

Wikipedia. 2010. IEE 802.11. Saatavissa: http://fi.wikipedia.org/wiki/IEEE_802.11

Kotitehtävä 4

Tehtäväkuvaus: Siirtotiet GSM-tietoliikenteessä.

Fyysinen siirtotie

Bittien esitys siirtotiellä

GSM on tekniikaltaan täysin digitalisoitu, joten bitit liikkuvat digitaalisesti jokaisella siirtotien väylällä. Aikajakoinen kanavointi ja taajuusjakoinen kanavointi.

Modulointi

GSM-järjestelmä käyttää GMSK-modulointia siirtämään digitaalista puhetta ja dataa (GPRS).

GSM-tekniikka käyttää myös nopeaa vaihemodulointia (PM, Phase Modulation) tiedonsiirtotekniikkana. Tekniikka soveltuu erityisesti digitaalisen tiedon modulointiin. Vaihemoduloinnissa lähetetään yksi kantoaallon pulssi kerrallaan, ja seuraava pulssi lähetetään mahdollisesti hieman erivaiheisena. Niin sanotut vaihesiirrot ovat helppoja tuottaa ja ne ovat helppoja havaita kantoaallon lähellä olevien taajuuksien häiriöistä.

Datan esitysmuoto vs. signaalit

GSM-data lähtetään tarkkoina bittiarvoina, esim. 0 tai 1. Koska GSM-tekniikka kanavoidaan taajuus- tai aikajakoisesti, saadaan monella mittarilla mitattuna hyvä lopputulos. GSM-datan signaali voi kuitenkin vääristyä ja vaimeneta, mutta se voidaan regeneroida eli uusia toistimissa. Useimmat vääristymät voidaan korjata, koska signaalilla on vain harvoja sallittuja arvoja. Kauittamalla saadaan täysin haluttu lopputulos, signaali siis saapuu perille virheettä.

Lähteet

TKK. 2010. Tietoliikennetekniikan perusteet, luento 3. http://www.netlab.tkk.fi/opetus/s381105/07/L3_2007.pdf Wikipedia. 2010. Modulaatio. http://fi.wikipedia.org/wiki/Modulaatio_(elektroniikka) Wikipedia. 2010. Digitaalisuus. http://fi.wikipedia.org/wiki/Digitaalisuus

Kotitehtävä 5

Käyttöskenaariot Muodosta tietoverkkojen käyttöskenaario yhteen seuraavista ympäristöistä: Koti

Tietoverkkojen määrä kasvaa, mitä isompiin organisaatioihin niitä yritetään asettaa. Koulutuslaitoiksilla voi olla useita eri lähiverkkoja, ja useita Internetissä toimivia verkkoja. Tieto on usein hajaantunut moneen eri paikkaan joten keskenäinen kommunikaatio on hyvin haastavaa. Kuitenkin, yrityksillä usein käytössä oleva SaaS-menetelmä (Software as a Service) on rantautumassa myös julkisiin organisaatioihin. Kommunikointiympäristö siis ulkoistetaan asiaankuuluvaa palvelua harjoittavalle yritykselle ja koko yrityksen tiedonkulku voidaan suorittaa Internetissä virtuaalisten palvelimien kautta, eikä omia tiedon tallennuspaikkoja tarvita.

Koti-verkkorakenteeksi SaaS-mallie on varsin hyödytön, koska päätteiden lukumäärä jää liian alhaiseksi.

VALMIS

Viikoittainen ajankäyttö

  • Luentoviikko 1
    • Lähiopetus 0 h
    • Valmistautumista lähiopetukseen 1 h
    • Kotitehtävien tekoa 0 h
  • Luentoviikko 2
    • Lähiopetus 0 h
    • Valmistautumista lähiopetukseen 1 h
    • Kotitehtävien tekoa 0 h
  • Luentoviikko 3
    • Lähiopetus 0 h
    • Valmistautumista lähiopetukseen 1 h
    • Kotitehtävien tekoa 0 h
  • Luentoviikko 4
    • Lähiopetus 0 h
    • Valmistautumista lähiopetukseen 2 h
    • Kotitehtävien tekoa 7 h

VALMIS

Palaute

Peruskotitehtävävastauksia. Täytää kriteerit.


Pääsivulle