meta data for this page
  •  

Oppimispäiväkirja

Oppimispäiväkirjaan kirjataan omalta osin omaan oppimiseen vaikuttavia tekijöitä.

Ennakkonäkemys aihealueesta

Olen työtehtävien puitteissa ollut tekemisissä tietoliikenteen kanssa nyt reilut 10 vuotta, lähinnä työskenellen operaattoreiden palveluksessa, joten olen saanut olla mukana tämän puolen kehityksessä aika tiukasti (tosin tekninen puoli hiukan pienemmällä osuudella).

Tietoliikenne on kehittynyt valtavasti, 2000-luvun alussa yhteydet olivat nykyisiin verrattuna suhteellisen hitaita, ja 2Mbs E1-yhteys oli kovaa valuuttaa. Nykyisin jopa kotitalouksissa voi olla jopa 1Gbps jaettuja yhteyksiä. Jotta tähän on päästy, on taustalla pakko olla jatkuva tutkimista ja asioiden kehittymistä, yhteyistyössä eri laitevalmistajien sekä viranomaisten välillä (standardit jne.)

Nykymaailmassa tietoliikenne on olennainen osa arkipäivää ja useimmille se on itsestäänselvyys: kännykällä pääsee lukemaan sähköpostit, tietysti! Harvempi mieltää, että taustalla pitää olla kattavat radioverkon tukiasemat, kättelyt pitää toimia katkotta, jotta käyttäjä ei ala haukkumaan palvelua, että se pätkii. Muutos varhaisesti radiodatasta nykyisiin 3G jne tekniikkoihin on ollut mullistava.

On tärkeää ymmärtää miten asiat toimivat, edes periaate-tasolla, jotta niistä voi saada mahdollisimman paljon hyötyä ja että niistä pystyy asiantuntevasti kommentoimaan/keskustelemaan. Tämän tiedon lisääminen on minulle tärkeää.

Kotitehtävä 1:

Pyri kuvaamaan ennakkotehtävässä määrittelemäsi termit/aihepiirit/kokonaisuudet yhdessä kuvassa. Ryhmittele asiat mielekkäällä tavalla. Voit valita näkökulmasi.

Valitsin näkökulmaksi keskikokoisen yrityksen tietoliikennetarpeet.

Yritys tarvitsee erityyppisiä palveluita nykyajan tietoliikenne-keskisessä maailmassa. Toki on mahdollista olla esim. metsässä oleva tukkiyritys, joka ainoastaan tekee tukeista lautaa ja “joku” tulee hakemaan ne pois. Mutta jopa tuontyyppinen yritys tarvitsisi yhteyksiä.

Normaali palvelualan yritys tarvitsee seuraavia tietoliikenteestä riippuvaisia asioita:

- Kotisivut sekä palvelin + yhteys niihin - Internet-yhteys toimistoille sekä mahdollisille tehtaille - Yrityksen työntekijöiden puhelimet ja niiden liittymät - pankkiyhteydet - intranet-palvelut, extranet. - jne.

Jotta yrityksellä olisi edes jonkinlainen kokonaiskuva tarpeista ja toteutusmahdollisuuksista, on siinä hyvä olla nimetty asioista vastaava henkilö, esim. tietohallintopäällikkö. Tämän henklön vastuulla on ylläpitää kokonaisuutta, varmistaa että palveluntoimittajat tekevät mitä lupaavat, eri palvelut toimivat keskenään ilman komplikaatioita, hinnoittelu on kohdallaan ja niin edelleen. Jos kyseinen henkilö ei tajua asioista mitään, on hyvin mahdollista että asiat eivät toimi yrityksen kannalta kaikkein järkevimmällä tavalla. Toimistoon esim. on voitu valita ADSL-tyyppinen yhteys, vaikka on selkeästi tarve jakaa tietoa yrityksen sisäverkosta ulkoisille käyttäjille (asymmetrisyydestä johtuen kyseinen yhteystyyppi ei todellakaan ole siihen suunniteltu).

Työntekijöiden mobiilit yhteydet ovat täysin oma lukunsa. Käyttäjät tarvitsevat mobiilipalveluita esim. sähköpostin, kalentereiden, tiedostojen siirtämiseen jne. Erityyppiset käyttöprofiilit ovat tärkeitä, esim. sihteerien ja liikkuvien myyntihenklöiden tarpeet eriävät toisistaan huomattavasti. Liikkuva kenttähenkilöstö tarvitsee mobiiliyhteyksiä toimiakseen tehokkaasti, sihteerille riittää kiinteä puhelin ja kiinteä tietokone istumassa pöydällä.

Kentällä liikkuvien huoltohenkilöiden sijainti on myös tärkeää tietoa. Jotta saadaan kustannustehokkaasti lähin vapaa huoltomies hommaan, olisi hienoa, jos työnjohtajalla olisi uptodate-tietoa sijainnista sekä kulloisesta tehtävästä.

Luentoyhteenvedot

Luentopäivä 1: Mitä opin, mikä oli päivän tärkein sanoma, …

Luentopäivä 2:

Luentopäivä 3:

Luentopäivä 4:

Kotitehtävä 2

Kotitehtävässä 1 luotiin kokonaisnäkemys tietoliikenteen alueesta aiempien termien kautta. Kotitehtävässä 2 keskitytään johonkin oleelliseen osaan kokonaisuudesta (oman mielenkiinnon mukaan valittavissa) ja skenaarion/käyttötapauskuvauksen avulla selvitetään mitä ko. osa-alueella oikeasti tapahtuu.

Valitsin huoltoukkelin yhteydenpidon tarkemmaksi kohteeksi.

Nykylaitteissa on usein GPS-paikannus, jonka avulla saadaan suhteellisen (riittävän) tarkkaa paikkatietoa esim. työnohjausta varten. Miten se sitten toimii?

GPS (Global positioning system) toimii paikannusmenetelmänä, joka käyttää hyväkseen sateliittien tiedossaolevaa sijaintia ja kun niitä on useampia (3 tai enemmän) niin tarkka sijainti saadaan ristimittauksella. Homma perustuu signaaleihin ja tarkkaan atomikelloon. Näiden avulla siviilikäytössä päästään kymmenien metrien tarkkuuteen. Sotilaskäytössä (johon järjestelmä alunperin luotiinkin) tarkkuus on huomattavasti suurempi, jopa metrin taso.

Kotitehtävä 3

Valitse haluamasi aihealue (esim. omasta terminologiastasi/aihepiirilistasta (oppimispäiväkirja)) Etsi aihepiiriin liittyvä protokolla Tutustu protokollaan (rakenne, logiikka, viestit, …) ja mieti kuinka protokolla vaikuttaa valitsemasi aihepiirin toimintaan.

Valitsin selkeästi tärkeimmän yksittäisen protokollan, IP-protokollan. Kyseinen protokolla on esim. internetin toiminnan kannalta välttämätön. Kaikilla internettiin liityvillä laitteilla on oma, yksilöllinen IP-osoite. Nykyisellään osoite on 32-bittinen, IPv4-mallinen (xxx.xxx.xxx.xxx) ja niitä hallinnoi RIPE (euroopassa). Nykymalli on kuitenkin tulossa 'tiensä päähän' johtuen lähinnä verkkoavaruuden riittämättömyydestä ja vajaakäytöstä. Nykyisin rinnalla onkin IPv6, joka on 128-bittinen osoiteavaruus. Täydelliseen siirtymiseen IPv4 → IPv6 mennee vielä jonkin aikaan, mutta muutos on välttämätön.

IP on TCP/IP-mallin internet-kerroksen protokolla, joka huolehtii IP-tietoliikennepakettien toimittamisesta perille pakettikytkentäisessä Internet-verkossa. Se on myös koko Internetin ydin ja ainoa asia, mikä kaikkia Internetiin liitettyjä koneita yhdistää.

Kotitehtävä 4

Tunneilla käytiin läpi erilaisia siirtoteitä ja siirtoteillä käytettyjä tiedonsiirtomenetelmiä. Valitse jokin “tuttu” järjestelmä (esim. Oppimispäiväkirjaan valitsemasi, GSM, GPS, Digi-TV). Etsi verkosta tietoa kuinka juuri kyseisessä järjestelmässä tiedon siirto on hoidettu. Esim. Fyysinen siirtotie, Bittien esitys siirtotiellä, Modulointi etc. tekniikka, Datan esitysmuoto vs. signaalit.

Eletään edelleen GPS-maailmassa.

GPS-satelliitit lähettävät kantoaallon päälle moduloituna ns. näennäissatunnaista signaalia (PRN, Pseudo Random Noise). Signaali ei läpäise kiinteitä rakenteita, joten paikantimen käyttö vaatii suoran “näköyhteyden taivaalle”. GPS toimii kahdella päätaajuudella (L1 ja L2): L1 (1575,4200 MHz) siviilikäytössä L2 (1227,6000 MHz) sotilaskäytössä salattuna 2003 lähtien L3 (1381,0500 MHz) sotilaskäytössä globaali ydinräjähdyshälytys (NUDET – Nuclear Detonation) (L4 (1841,4000 MHz) kokeellinen, ei käytössä) L5 (1176,4500 MHz) siviilikäyttöön (ehdotus, saatavilla 2005) (2227,5000 MHz) avaruusalusten telemetriaan (ei arviota saatavuudesta)

Eri taajuudet kantavat seuraavia modulaatioita: C/A (Coarse/Acquisition) -koodi, joka on jokaiselle satelliitille yksilöllinen. C/A-koodi lähetetään L1-taajuudella. Se on pseudosatunnaisten bittien virta, yksi bitti mikrosekunnissa; kokonaispituus 1024 bittiä eli millisekunti. P(Y)-koodi, joka lähetetään salattuna molemmilla taajuuksilla. P(Y)-koodi on tarkoitettu sotilaalliseen käyttöön, ja sen purkuun tarvittavat avaimet ovat USA:n hallinnon kontrolloimia. Tämän koodin bittitaajuus on 10 bittiä mikrosekunnissa ja sen toistojakso yksi viikko.

()Lähde wikipedia)

Kotitehtävä5

Käyttöskenaariot

Muodosta tietoverkkojen käyttöskenaario yhteen seuraavista ympäristöistä: Koti, Koulu, Kaupungin keskusta tai Lentokenttä. Mieti millaisia haasteita eri ympäristöt asettavat kommunikoinnille. Kuinka kurssilla opitut asiat tukevat eri ympäristöissä tapahtuvaa kommunikointia. Millaiset asiat muodostuvat näissä eri ympäristöissä merkittäviksi. Millainen verkkorakenne sopii ympäristöön ?

I choose, lentokenttä.

Lentokenttä on radioliikenteellisesti haastava ympäristö. Lentokoneiden pitää pystyä lähestymään, laskeutumaan ja nousemaan turvallisesti kentältä ja siksi radiotoiminta alueella pitää olla säänneltyä. Mitä tahansa taajuutta ei saa käyttää. Lentokentät lisäksi vaativat suljettuja ja salattuja kanavia/verkkoja, joissa kulkee liikenteensujumisen kannalta tärkeää tietoa.

Rakentaisin lentokentän verkon useaan eri tasoon:

- hallintotaso

Tässä verkossa sijaitsevat kaikki työntekijöiden työkoneet sekä kannettavat laitteet. Verkko on suljettu, palomuureilla eristetty kokonaisuus johon pääsee ainoastaan VPN-yhteydellä ulkoapäin (palomuurin kautta)

- Ohjausverkko

Tässä verkossa liikkuu radioteitse liikenteenohjaukseen liittyvät tiedot. Taajuudet ovat ennaltamääriteltyjä ja liikenteessä käytetään tunnuksia ja koodeja, jotta tiedon aitous, eheys ja alkuperä ovat ehdottomasti oikeita (suljetaan pois esim. terroristien uhat). Ohjausverkkoon kuuluvat olennaisena lähestysradiot, joiden avulla koneet läytävät tarkat laskeutumispaikat.

- asiakasverkko

Lentokentän asiakkaille (matkustajat) on rakennettu oma suljetun alueen WLAN-verkko. Verkon avulla matkustajat voivat käyttää omia päätelaitteitaan maksua vastaan.

Lentokentän alueella toki kuuluu eri operaattoreiden verkot, mutta ne on ennaltamääritellyillä taajuuksilla eikä ne sinällään aiheuta riskejä esim. lentotoimintaan.

Viikoittainen ajankäyttö

Luentoviikko 1 Lähiopetus x h Valmistautumista lähiopetukseen y h Kotitehtävien tekoa z h Luentoviikko 2 Luentoviikko 3 Luentoviikko 4

Palaute

Homma alkoi hyvin ensikäsityksellä/kotitehtävä 1:llä. Hyvää asiaa. Loput kotitehtävät tuntuivatkin sitten vasemmalla kädellä sutaistuilta. Täyttää ehdot, mutta enemmänkin olisi voinut pohtia.