meta data for this page
  •  

Ennakkonäkemys aihealueesta

Kurssin aluksi opiskelijat kirjaavat näkemyksensä tietoliikenteestä tähän kohtaan omaa oppimispäiväkirjaansa. Näkemys sinällään ei tarvitse olla pitkä selostus max 10 riviä tekstiä ja max 10 avainsanaa.

Tietoyhteiskuntakehitys

Ehkä teknologiat ollut saatavissa, mutta ohjelmistojen ja yhteiskunnan kypsyminen vaatii aikaa.

Verkkojen yhdistäminen

yhdistäminen verkkoon, modeemi/laajakaista, ethernet

Laite jolla verkkoon yhdistetään: tietokone, kännykkä, muut mobiililaitteet, digi-tv, pelilaitteet, tulostin…

Tiedonsiirto - Protokollat

kerrosmalli

Tiedon lähettäjä – vastaanottaja

Tietojenkäsittely

Käyttöjärjestelmät

Luentoyhteenvedot

Luentopäivä 1: Valitettavasti en voinut osallistua luennoille :(

Kotitehtävä 1

Tehtäväkuvaus: Pyri kuvaamaan ennakkotehtävässä määrittelemäsi termit/aihepiirit/kokonaisuudet yhdessä kuvassa.

Kotitehtävä 2

Tehtäväkuvaus: Kotitehtävässä 1 luotiin kokonaisnäkemys tietoliikenteen alueesta aiempien termien kautta. Kotitehtävässä 2 keskitytään johonkin oleelliseen osaan kokonaisuudesta (oman mielenkiinnon mukaan valittavissa) ja skenaarion/käyttötapauskuvauksen avulla selvitetään mitä ko. osa-alueella oikeasti tapahtuu.

Ensimmäisen luennon aikana minulle jäi hieman epäselväksi kerrosmallin tarkoitus ja tasojen nimet eivät enää muistu mieleen. Kerrosmallista olin kuullut tai itse lukenut jo aikaisemminkin mutta asia on vielä hieman sumea. Tässä siis kertauksena/tarkennuksena/korjauksena itselle kerrosmallien tarkoitus: Kerrosmalleja on useita erilaisia, mutta tcp/ip-malli on eniten käytössä oleva. Muita luennollakin esitettyjä malleja ovat osi-malli ja kolmikerrosmalli. Yleisesti voidaan puhua kerrosarkkitehtuurista. Kaikille kerrosmalleille yhtenäistä on niiden periaatteellinen toimivuus. Erona on lähinnä kerrosten lukumäärä ja tietokoneen eri tehtävien työnositus. TCP/IP-mallissa on 4 kerrosta ja OSI-mallissa 7 kerrosta. TCP/IP-malli kehittyi suositummaksi standardiksi, sen keveyden takia verrattuna OSI-malliin. Kerrosmalliajatuksen esitteli ensimmäisen kerran William Stallings.

http://en.wikipedia.org/wiki/File:UDP_encapsulation.svg

Yllä olevassa kuvassa on TCP/IP-kerrosmallin periaate. Mallissa tietokoneen toiminnot on jaettu neljälle tasolle. Ylimmäinen Sovellus-kerros on loppukäyttäjän sovelluksille varattu kerros, jossa käyttäjä antaa syöttää tai vastaanottaa data-paketteja tietokoneelta. Transport, eli kuljetuskerroksen tehtävä on asettaa datalle UDP-header, kuten kuvassa, tai TCP-header, joitka toimivat datapaketin osoitteena lähetettäessä datapaketti eteenpäin. Internet kerros lisää taas pakettiin omat tunnistustietonsa ja muokkaa datan lähetettävään kuntoon. Linkkikerros lisää vielä omat tunnistetietonsa pakettiin ja lähettää paketin tietoverkkoon. Periaatteessa kaikki kerrosmallit toimivat samalla tavalla, mutta kerrosten määrä vaihtelee töiden jaottelun perusteella. Kun paketti vastaanotetaan, purkaa tcp/ip-malli paketin alhaalta ylös, niin että jokainen kerros lukee ja ymmärtää vain saman kerroksen lähettämän tunnistetiedon, eli esimerkiksi kuljetuskerros tulkitsee vain toisen kuljetuskerroksen lähettämiä viestejä. Kerrosten tehtävänä on toimia rajapintoina ylmemmille kerroksille ja tarjota näille tarvittavat alempien tasojen palvelut.

Kotitehtävä 3

Tehtäväkuvaus: Valitse haluamasi aihealue (esim. omasta terminologiastasi/aihepiirilistasta (oppimispäiväkirja)) Etsi aihepiiriin liittyvä protokolla. Tutustu protokollaan (rakenne, logiikka, viestit, …) ja mieti kuinka protokolla vaikuttaa valitsemasi aihepiirin toimintaan. Esitä www-osoite käyttämääsi protokollaan.

Aihealueeksi valitsin tiedonsiirron internetissä, sillä se on kurssin kannalta olennainen asia ja nyky-yhteiskunnassa yhä enemmissä määrin tärkeää, sillä tiedon kommunikointi on muuttunut paljolti internettiä hyödyntäväksi. Jopa puhelut soitetaan usein internetpuheluina ilman perinteisiä gsm-verkkoja. Valitsemani protokollat löytyvät altaolevista linkeistä.

http://tools.ietf.org/html/rfc1883 http://tools.ietf.org/html/rfc791

Innostuin IP-protokollasta kun hieman olin lueskellut asioista ympäri internetiä ja pysytellyt luennoilla hereillä. Valitsin aihealueeksi IP-protokollan ja tarkemmin vielä IPv6-protokollan, joka on IPv4-protokollan seuraaja. IPv6 protokollaa ollaan paraikaa ottamassa käyttöön ja sillä korvataan IPv4, sillä IPv4 osoiteavaruus oli käymässä loppuun, joten osoitteiston suurinta sallittua bittimäärää jouduttiin kasvattamaan 32:sta 128:aan. Myös muita muutoksia on tehty siirryttäessä uuteen standardiin. IPv6-standardi on esitetty dokumentissa RFC1883.

Molemmissa IP-standardeissa tarkoituksena on luoda pakettipohjainen standardoitu tiedonsiirtomahdollisuus, joka on jopa saatu toimimaan globaalisti kaikilla laitealustoilla. IP-standardissa jokainen verkkoon kytketty kone saa oman ip-osoitteensa, joista voidaan tunnistaa lähettäjä ja vastaanottaja. IP-osoitteisto on aina standardipituinen ja syynä siirtymiseen ipv6:seen on juuri tämän osoiteavaruuden kasvattaminen. IP-standardin tehtävänä on myös datapaketin pilkkominen eli fragmentoiminen sopivan kokoisiksi paketeiksi. IP-paktetin maksimikoko on 65 535 tavua.

Kotitehtävä 4

Tehtäväkuvaus: Tunneilla käytiin läpi erilaisia siirtoteitä ja siirtoteillä käytettyjä tiedonsiirtomenetelmiä. Valitse jokin “tuttu” järjestelmä (esim. Oppimispäiväkirjaan valitsemasi, GSM, GPS, Digi-TV). Etsi verkosta tietoa kuinka juuri kyseisessä järjestelmässä tiedon siirto on hoidettu. Esim. Fyysinen siirtotie, Bittien esitys siirtotiellä, Modulointi etc. tekniikka, Datan esitysmuoto vs. signaalit

LUT:lla on käytössä VPN-asemat kaikille opiskelijoille. VPN tarkoittaa Virtual Private Networkia ja sillä tarkoitetaan internetin läpi yhdistettyjä yksityisiä verkkoja tai etätyöasemia. Ongelma tällaisessa verkossa on verkon salauksen hoitaminen. Tämä voidaan ratkaista joko fyysisellä suojauksella tai salauksella. VPN toimii IP-standardilla jos on kyseessä fyysinen suojaus ja salatulla IP-standardilla jos on kyse salatusta liikenteestä. IP-standardin viestit kulkevat yleensä bittivirtoina johtimessa kuten kuparikaapelissa, sähköjohdossa tai valokuidussa. Kaikilla siirtoteillä on omat ominaisuutensa, jotka vaikuttavat tiedonsiirron laatuun ja ominaisuuksiin. Muita siirtoteitä ovat johtimettomat siirtotiet. Optinen kuitu on nopea johtimillinen siirtotie, jossa ytimessä kulkee valo, joka kimpoilee kuoresta.

Kotitehtävä5 Käyttöskenaariot Muodosta tietoverkkojen käyttöskenaario yhteen seuraavista ympäristöistä: Koti, Koulu, Kaupungin keskusta tai Lentokenttä.

Mieti millaisia haasteita eri ympäristöt asettavat kommunikoinnille. Kuinka kurssilla opitut asiat tukevat eri ympäristöissä tapahtuvaa kommunikointia. Millaiset asiat muodostuvat näissä eri ympäristöissä merkittäviksi. Millainen verkkorakenne sopii ympäristöön ?

Kotona voi olla useita käyttäjiä ja useita tietokoneita. Kotona on voidaan kuitenkin luoda yksi verkko, johon yksittäisillä käyttäjillä on omat tunnuksensa tai yhteistunnukset. Verkko voi ola langallinen tai langaton, kuten WLAN. Langattomat toimivat paremmin, mikäli käyttäjillä on kannettavia tietokoneita, joita voidaan käyttää muuallakin kun päytätasolla ja siirrellä tarpeen mukaan. Kiinteiden siirtoteiden etuna on kuitenkin nopeus ja suojauksen aste. Langaton verkko voidaan suojata, mutta suojaus on helpompi kiertää kuin langallisen yhteyden murtaminen. Kotona kaikki laitteet on helppo kytkeä samaan verkkoon, mutta kotona voi olla useitakin laitteita, jotka vaativat verkkoyhteyttä, kuten pöytätietokone, kannettava tietokone, puhelimia, digi-tv ja muita kodinkoneita, mikäli niillä on tarvetta verkkoyhteydelle. Esimerkiksi uunin kytkeminen pois päältä tai saunan kytkeminen pääle etänä on mahdollista verkon kautta. Kotona suurimman haasteen tiedonsiirrolle luo käyttäjä, sillä yleensä käyttäjillä ei ole paljoa tietoutta järjestelmien toiminnasta, kuten ohjelmien tarpeellisista päivityksistä tai laitepäivityksistä.

Palaute

Kotitehtävät ok, itsearviointia olisi voinut olla mukana. Kotitehtävät mukavasti saman teeman mukaisia.

Pääsivulle