meta data for this page
  •  

Anne Fransaksen oma wiki sivu

Oppimispäiväkirja

Oppimispäiväkirjaan kirjataan omalta osin omaan oppimiseen vaikuttavia tekijöitä.

Ennakkonäkemys aihealueesta / Ennakkotehtävä 1.

Kurssin aluksi opiskelijat kirjaavat näkemyksensä tietoliikenteestä tähän kohtaan omaa oppimispäiväkirjaansa. Näkemys sinällään ei tarvitse olla pitkä selostus max 10 riviä tekstiä ja max 10 avainsanaa.

Ennen kurssia käsitykseni tietoliikennetekniikasta on kasa erilaisia termejä ja lyhenteitä, joiden sisällöt ovat epäselviä.

Tietoliikennetekniikan avulla tieto siirtyy jollakin välineellä paikasta A paikkaan B langallisen verkkoyhteyden (kaapeli) tai langattoman verkkoyhteyden välityksellä. Mieleeni tulevia termejä ovat matkapuhelin, Digi-TV, Internet, modeemi, WLAN-reititin, IP-osoite, tukiasema.

Kurssilta toivon saavani kokonaiskuvan tietoliikennetekniikasta, tietoa eri termien ja lyhenteiden sisällöistä sekä mihin osa-alueeseen ne liittyvät.

Luentoyhteenvedot

Luentopäivä 1: Mitä opin, mikä oli päivän tärkein sanoma, …

Luennolla käsiteltiin kommunikointia järjestelmien välillä, kerrosmalleja ja protokollia. Lähteen ja kohteen tehtävät jaetaan osakokonaisuuksiin (= kerrokset) ja jako osatehtäviin / vastuisiin muodostaa kerrosarkkitehtuurin/kerrosmallin.

Kerrosarkkitehtuureja ovat: • teoreettinen kolmen kerroksen malli • OSI -kerrosmalli (Open System for Interconnection), jossa on seitsemän kerrosta • TCP/IP -kerrosmalli, jossa on viisi kerrosta ja joka on eniten käytetty mm. Internet.

Kolmen kerroksen mallin toiminta jaetaan erillisiin kerroksiin, joita ovat verkkokerros, kuljetuskerros ja sovelluskerros. Kerroksen tehtävä määritellään protokollalla ja tulkitaan aina sillä kerroksella, jolla se on tarkoitettu. Verkkokerros käyttää verkkoprotokollaa esim. Et-hernet, kuljetuskerros TCP-protokollaa ja sovelluskerros lähettää komentonsa oman pro-tokollansa kautta esim. ftp.

OSI -malli perustuu kerrosten (7 kpl) käyttöön, jossa jokainen kerros toteuttaa joitakin funk-tioita ja tarjoaa palveluitaan ylemmille kerroksilla; muutokset yhdellä kerroksella eivät vai-kuta muihin kerroksiin. TCP/IP on noussut OSI -mallia suositummaksi malliksi

TCP/IP -malli koostuu joukosta IAB:n (Internet Architecture Board) Internet standardoiduis-ta protokollista. Mallissa on viisi kerrosta: sovellus-, kuljetus-, verkko-, linkki- ja fyysinen kerros. Mallin nimi tulee yleisimmin käytetyistä protokollista TCP (Transmission control protocol) ja IP (Internet protocol).

Luennolla painotettiin, että kommunikointi toisten järjestelmien kanssa tapahtuu aina kerrosmallin alimman kerroksen kautta ja jokainen kerros käsittelee vain sille tarkoitettuja tehtäviä

Luentopäivä 2:

Toisen luentopäivän aiheina olivat tietoliikenteen standardisointi, tiedon esittäminen, siirtotiet sekä tiedon analoginen ja digitaalinen koodaus.

Luennolla käsiteltiin analogisia ja digitaalisia signaaleita. Analoginen signaali voi saada minkä tahansa arvon minimin ja maksimin väliltä. Tavallisin digitaalijärjestelmä on binääri-järjestelmä, jonka kantaluku on kaksi ja jossa käytössä on kaksi merkkiä lukujen esittämiseen, käytetyimmät symbolit 0 ja 1. Digitaalisia signaaleja voi olla esim. 2-tasoisia, jolloin signaali siirtyy yhden bitin per taso tai 4-tasoinen signaali, jolloin siirtyy 2 bittiä/taso.

Kaista on signaalin taajuusalue ja tehollinen kaistanleveys on se osa kaistaa, jossa suurin osa energiaa kulkee. Kanava vie tietyn taajuusalueen ja mitä nopeammin tietoa siirretään sitä leveämpi on taajuusalue. Kanava on määritelty tietyn energiatarpeen mukaisesti ja se jatkuu muiden kanavien alueelle. Tiedonsiirto on kaistarajoittunutta (bittien pituus).

Häiriöt tiedonsiirrossa aiheuttavat sen, että vastaanotettu signaali eroaa lähetetystä signaalista (analogisessa tiedonsiirrossa signaalin laadun heikentyminen ja digitaalisessa bittivirheet). Merkittävimpiä häiriöitä ovat signaalin tehon vaimeneminen ja vääristäminen, viive vääristymä ja kohina.

Siirtotien avulla tietoa voidaan siirtää eri järjestelmien välillä. Siirtoteitä on johtimellisia, joissa signaalit kulkevat johdinta pitkin sekä johtimettomia, joissa tieto siirtyy langattomasti. Johtimellisia siirtoteitä ovat parikaapeli, koaksiaalikaapeli, valokuitu ja sähköjohto. Johti-mettomia siirtoteitä ovat mikroaaltolinkit, satelliittilinkit, radiotie ja infrapunalinkit.

Siirtotien ja signaalin ominaisuudet vaikuttavat tiedonsiirron laatuun ja ominaisuuksiin. Siirtotiellä on suurempi vaikutus johtimellisessa kuin johtimettomassa siirrossa. Signaalin kaistanleveys ja antennin ominaisuudet ovat johtimettomassa siirrossa tärkeitä ominaisuuksia. Tiedonsiirrossa tärkeitä suureita ovat tiedonsiirtonopeus ja etäisyys. Näihin vaikuttavat kaistanleveys, siirtotien heikennykset, häiriöt muista signaaleista ja vastaanotinten lukumäärä.

Luentopäivä 3:

Kolmannella luentokerralla käytiin 1,5 luentokerran asiat läpi kovalla vauhdilla. Eniten käsiteltiin kanavointia, piiri- ja pakettikytkentää sekä reititystä. Loppupäivä mentiin vauhdilla läpi erilaisia asioita, jotka jäävät kyllä omatoimisen opiskelun varaan.

Kanavointi

Kahden järjestelmän välinen kommunikointi ei vie koko siirtokapasiteettia, minkä vuoksi siirtokapasiteettia voidaan jakaa. Jakoa kutsutaan multipleksoinniksi eli kanavoinniksi. Kanavointi perustuu ns. multipleksereiden käyttöön (n syötettä kuljetetaan yhden linkin n kanavassa).

Kanavointiluokkia ovat • taajuusjakokanavointi (FDMA, Freguency Division Multiple Access) • aikajakokanavointi (TDMA, Time Division Multiple Access) • koodijakokanavointi (CDMA, Code Division Multiple Acdcess) • aallonpituusjakokanavointi (WDMA, Wavelenght Division Multiple Access)

FDMA Taajuusjakokanavointi - perustuu eri signaalien modulointiin eri taajuisille kantoaalloille. - kanavien väliin jätetään varmuusväli - syötettävä data voi olla digitaalista tai analogista - käytetään radio- ja kaapelilähetyksissä

ADSL (Asymmetric digital subscriber line) - verkkokytkintekniikka tilaajan ja etäverkon välille - käyttää puhelinkäyttöön tarkoitettua parikaapelia - käyttää taajuusjakokanavointi - toimintamatka n. 5,5 km - kaiun poisto

TDMA Aikajakokanavointi - perustuu signaalien viipalointiin (aikajako) bittitasolla, tavutasolla tai suuremmissa yksi-köissä - siirtotien kapasiteetin oltava suurempi kuin siirrettävien signaalien kapasiteetti

Synkroninen TDMA Aikajakokanavointi - data on digitaalista, signaali voi olla digitaalinen tai analoginen - n syötettä yhdistetään siirtotielle - dataa kertyy puskuriin - multiplekseri muodostaa puskureiden sisällöistä siirrettävän signaalin - data muodostaa kehyksiä (frame), jotka muodostuvat aikaviipaleista - yhden lähteen aikaviipaleita kutsutaan kanavaksi - aikaviipaleet varataan koko yhteyden ajaksi - ei ohjausinformaatiota datan yhteydessä, ei linkkiprotokollaa - ei linkin vuonvalvontaa (kiinteä nopeus) - ongelmana on kehyksen aikavälien tuhlaaminen

Tilastollinen (Asynkroninen) TDMA Aikajakokanavointi - aikavälit varataan dynaamisesti tarpeen mukaan - tilastollinen TDMA käyttää hyödykseen siirtojen taukoja, tämän vuoksi siirtotien kapasi-teetti voi olla pienempi kuin lähteiden nopeuksien summa - vaatii ohjausinformaatiota datan yhteyteen

Koodijakokanavointi, CDMA Code Division Multiple Access - käytetään johtimettomilla siirtoteillä (radiotie) - koodijakokanavoinnissa käytetään sekä aika että taajuusjakoa - kanavoinnista huolehtii multiplekserilaite - koodijakokanavoinnista huolehtii signaalin lähettävä päätelaite - perustuu hajaspektritekniikkaan, joita ovat taajuushyppely ja suorasekvensointi

WCDMA Wideband Code Division Multiple Access - laajakaistainen koodijakokanavointi, jossa sama kaistanleveys kaikille datanopeuksille

Aallonpituusjakokanavointi, WDM - eri taajuiset valonsäteet, jotka muodostavat oman kanavansa

Ongelmat - FDMA:ssa jos taajuudet liian lähellä toisiaan, kanavien ylikuuluminen

Teleliikenne vs. Dataliikenne

Piirikytkentä vs. Pakettikytkentä

Tietoliikenne jaetaan: - teleliikenteeseen, jossa puhe/ääni tarvitsee reaaliaikaisen kommunikointiväylän → piiri-kytkentä - dataliikenteeseen, jossa tärkeää on, että kommunikointiväyliä käytetään mahdollisimman tehokkaasti → pakettikytkentä

Piirikytkentä - kahden aseman välillä yhteyspolku, joka on kytketty peräkkäisillä verkkosolmujen välisillä linkeillä - viestinvälityksessä kolme vaihetta: yhteyden muodostus, datan siirto ja yhteyden lopetus - yhteys päästä-päähän muodostetaan ennen datan siirtoa ja kanavan kapasiteetti on va-rattuna ko. yhteydelle koko yhteyden ajan esim. yleinen puhelinverkko

Pakettikytkentä - pilkkoo dataa ja lähettää paketteja eteenpäin varaamatta erikseen verkon kapasiteettia - paketit varastoidaan lyhyeksi ajaksi reitin solmuissa ennen lähetystä seuraavalle solmulle - kaksi kytkentätapaa: tietosähke ja virtuaalipiiri - pienempien pakettien suosiminen kannattaa, koska koko datavirran siirto nopeutuu - pakettikoossa optimi, jonka jälkeen pilkkominen ei kannata, koska joka paketissa on tietty määrä ohjausinformaatiota

Reititys pakettiverkoissa Tarvittavat ominaisuudet: - oikeellisuus - yksinkertaisuus - kestävyys - tasapainoisuus - oikeudenmukaisuus - optimaalisuus - tehokkuus

- toimintakriteerinä siirtolinkin nopeus ja kustannukset - reitittimissä reititysprotokolla

Reititysstrategia - tulviminen - paketti lähetetään jokaiselle naapurille - jokainen mahdollinen reitti kokeillaan

Reititysstrategia - satunnainen - solmu valitsee yhden lähtevän reitin saapuvan paketin uudelleen lähettämiseen - verkostotietoa ei tarvita

Reititysstrategia - Mukautuva reititys - reitityspäätöstä muutetaan verkoston olosuhteiden muuttuessa (vika tai ruuhka)

Neljännen luentopäivän materiaalit mentiin vauhdilla hyppien läpi, joten ne jäävät omatoi-misen opiskelun varaan ja vaativat paneutumista asiaan etenkin kun aikaisempaa kokemusta käsitellyistä asioista ei ole. Parissa tunnissa käsiteltiin solukkoverkot, ruuhka data-verkostoissa, lähiverkot, internetworking-arkkitehtuuri ja tiedonsiirron tulevaisuutta.

Luentopäivä 4:

Kotitehtävä 1

kotitehtaevae_1_annefransas.pdf

Tehtäväkuvaus: Pyri kuvaamaan ennakkotehtävässä määrittelemäsi termit/aihepiirit/kokonaisuudet yhdessä kuvassa.

Kotitehtävä 2

Kotitehtävässä 1 luotiin kokonaisnäkemys tietoliikenteen alueesta aiempien termien kautta. Kotitehtävässä 2 keskitytään johonkin oleelliseen osaan kokonaisuudesta (oman mie-lenkiinnon mukaan valittavissa) ja skenaarion/käyttötapauskuvauksen avulla selvitetään mitä ko. osa-alueella oikeasti tapahtuu.

Yksi kotitehtävän 1 kuvauksessa olleista tietoliikenteen termeistä oli WLAN. WLAN (Wire-less Local Area Network) on langaton lähiverkkotekniikka. Langattomassa verkossa ei käytetä kaapeleita eri verkon laitteiden välillä, koska tieto kulkee laitteiden välillä radiosignaaleilla. Lähiverkko on rajoitetulla maantieteellisellä alueella toimiva verkko esim. kodin tai yrityksen tietoliikenneverkko. WLAN-termillä tarkoitetaan usein IEEE802.11-standardia, joka on IEEE:n standardi langattomille WLAN-lähiverkoille. Kotiverkko “SeaStarissa” WLANia käytetään langattomaan internetyhteyteen; langaton kotiverkko on suljettu ja suojattu salasanalla.

Kotitehtävä 3

Tehtäväkuvaus: Valitse haluamasi aihealue (esim. omasta terminologiastasi/aihepiirilistasta (oppimispäivä-kirja)) Etsi aihepiiriin liittyvä protokolla Tutustu protokollaan (rakenne, logiikka, viestit, …) ja mieti kuinka protokolla vaikuttaa valit-semasi aihepiirin toimintaan.

TCP/IP (Transmission Control Protocol / Internet Protocol) ovat internet-liikenteessä käytettäviä tietoverkkoprotokollia. TCP-protokolla on kuljetuskerroksen yleisin protokolla ja sen tarkoituksena on tarjota virheetön yhteys. TCP-protokolla huolehtii pakettien perille tulemisesta oikeassa järjestyksessä, tarvittaessa uudelleenlähettämisestä, vuonvalvonnasta ja ruuhkanhallinnasta. IP-protokolla on verkkokerroksen protokolla. Se vastaa kohdeosoitteen lisäämisestä (IP-paketeissa tärkein tieto) sekä pakettien reitittämisestä.

Kotitehtävä 4

Tehtäväkuvaus: Tunneilla käytiin läpi erilaisia siirtoteitä ja siirtoteillä käytettyjä tiedonsiirtomenetelmiä. Valitse jokin “tuttu” järjestelmä (esim. Oppimispäiväkirjaan valitsemasi, GSM, GPS, Digi-TV). Etsi verkosta tietoa kuinka juuri kyseisessä järjestelmässä tiedon siirto on hoidettu. Esim. Fyysinen siirtotie, Bittien esitys siirtotiellä, Modulointi etc. tekniikka, Datan esitysmuoto vs. signaalit

HUOM! Painopiste ei ole niinkään uusien, mahdollisesti kurssilaisille täysin tuntemattomien teknologioiden etsimisessä ja selostuksessa vaan lähinnä käytettyjen menetelmien si-joittamisesta oikeaan kontekstiin kurssin materiaalin mukaisesti.

Yksi ennakkotehtävässä valituista termeistä oli digi-TV, jota tähän mennessä saamani käsityksen mukaan yritän tarkastella kodissamme ja vanhemmillani olevien digi-televisioiden kannalta. Kodissamme on digi-TV:t liitetty sisäiseen verkkoon WLAN:n langattoman lähiverkkotekniikan avulla ja TV-lähetyksiä vastaanotamme kaapeliverkon välityksellä, joka on paikallisen kaapelioperaattorin ylläpitämä jakeluverkko. Kaapeliverkossa johtimellisena siirtotienä on joko koaksiaalikaapeli tai optinen kuitu. Kaapeliverkkoon lähetykset tulevat jakamon / vahvistimen kautta. Omakotitalossa TV-lähetyksiä voi vastaanottaa myös oman lautasantennin tai antennin välityksellä kuten vanhemmillani, jossa johtimettomana siirtotienä on satelliittilinkki. Lautasantenni ottaa vastaan satelliitin lähettämiä signaaleja. Jos olen ymmärtänyt asian: TV-lähetys etenee signaaleina lähettimestä satelliitin välityksellä vastaanottimeen, joka vastaanottaa signaalit antennin välityksellä. Johtimellisessa siirrossa (kuten koaksiaalikaapeli tai optinen kuitu) siirtotiellä on suurempi vaikutus tiedonsiirron laatuun ja ominaisuuksiin kuin johtimettomassa siirrossa, jossa kaistanleveys ja antennin ominaisuudet ovat siirtotien ominaisuuksia tärkeämpiä. Jos vertaa kuvan laatua TV-lähetyksissä, kaapeliverkkolähetyksissä on ollut koko ajan tasainen kuvan laatu. Kun taas vanhemmillani kuvan laatu oli digiajan alussa heikko ja lautasantennia jouduttiin suuntaamaan tarkemmin kohti satelliittia (suunnattu signaali).

Nyt kun luin eteenpäin luentomateriaalia, minulle selvisi, että satelliittilinkit ovat eräänlaisia mikroaaltolinkkejä ja maassa sijaitsevat lähettimet ja vastaanottimet on linkitetty satelliittien kautta. Lisäksi selvisi, että mikroaaltoja käytetään erittäin tarkasti suunnatuissa antenneissa eli tästä johtui asiantuntijan tekemä antennin suunnan tarkistus. Myös taajuusaluetta jouduttiin alussa muuttamaan, jolloin tiedonsiirtonopeus kasvoi ja kuvan laatu parani. Luentomateriaalin mukaan satelliittilinkkien paras taajuusalue on 1-10GHz, en kylläkään tiedä miksi, mikä on taajuus ja hertsi? Wikipedian mukaan taajuus kuvaa jonkin ilmiön esiintymistiheyttä, taajuuden yksikkö on 1/s = Hz yksi hertsi kertoo tapahtuman toistuvan kerran sekunnissa. Kurssin läpi pääsemiseksi on paljon selvitettäviä asioita, sillä olen hypännyt minulle tuntemattomaan aihealueeseen. Sitkeänä ja sinnikkäänä ihmisenä tarkoituksenani on kuitenkin päästä kurssista läpi, mutta se tulee vaatimaan paljon työtä.

Modulointi: Modulointimenetelmät ovat keinoja lähettää tietoa siirtotien (johtimellinen parikaapeli, optinen kuitu, johtimeton satelliittilinkki ym.) välityksellä. Moduloitavat viestit (TV-lähetykset) ovat digitaalisia. Yksinkertaisin modulointi on lähettää yhdellä ja samalla kanto-taajuudella ja välittää viesti katkomalla tätä kantoaaltoa. Modulointimenetelmiä ovat mm. amplitudimodulaatio, taajuusmodulaatio ja vaihemodulaatio.

Datan esitysmuoto vs. signaalit: TV-lähetyksissä digilähetys muunnetaan analogiseen muotoon (puhe ja ääni) ts. digitaaliset signaalit muunnetaan analogiseen muotoon

Kotitehtävä 5

Käyttöskenaariot Muodosta tietoverkkojen käyttöskenaario yhteen seuraavista ympäristöistä: Koti, Koulu, Kaupungin keskusta tai Lentokenttä. Mieti millaisia haasteita eri ympäristöt asettavat kommunikoinnille. Kuinka kurssilla opitut asiat tukevat eri ympäristöissä tapahtuvaa kommunikointia. Millaiset asiat muodostuvat näissä eri ympäristöissä merkittäviksi. Millainen verkkorakenne sopii ympäristöön ?

Käyttöskenaariona Koti

Kotiverkkomme “SeaStar” (kts. kotitehtävä 1) on toiminut hyvin lukuun ottamatta toisinaan konetta avattaessa tulevaa “ip-ristiriitaa”. Meillä on kolme kannettavaa tietokonetta, jotka toimivat WLANin langattomassa lähiverkossa sekä ajoittain vielä pari työkonetta. Olen yrittänyt saada jonkinlaista kokonaiskuvaa kotiverkkomme toiminnasta, siihen langattomasti tai langallisesti kytketyistä laitteista ja kierrellyt ympäri taloa kirjoittamalla ylös eri laitteiden nimiä mm. Buffalo Linkstation (NAS-palvelin), Cisco EPC3825 (kaapelimodeemi / WLAN-reititin), DAP-1522 (Wireless N Dualband -yhteyspiste ja langaton silta), Sony PS3, Yama-ha RX-V3900 kotiteatterivahvistin.

Selvitin asioita netistä → Buffalon Linkstation (NAS-palvelin) on verkkokovalevy eli lähiverkkoon sijoitettu tallennusratkaisu. Olemme tallentaneet sinne mm. syyskuisen Italian matkan kuvat, joita voimme näyttää vieraille olohuoneen TV:n ruudulta mukavasti sohvalla istuskellen. NAS-palvelimelle (koko 1000 Gb = 1 Tb) voi tallentaa elokuvia, jos ei ehdi sillä hetkellä katsomaan. Tietenkin tallennan myös nämä opiskelumateriaalit verkkokovalevylle, josta otetaan back-upit kerran viikossa USB-levylle (=ulkoinen kovalevy). Jos PC:n kovalevy tai NAS-palvelimen kiintolevy sattuisi hajoamaan, tiedostot ovat tallessa. Tulostan opiskelumateriaaleja NAS-palvelimeen kytkettyyn verkkotulostimeen.

Cisco EPC3825 = kaapelimodeemi ja WLAN-reititin

Tutustuin myös kaapelimodeemiin ja reitittimeen netissä. Kaapelimodeemi on kaksisuuntaisessa kaapelitelevisioverkossa toimiva päätelaite. Reitittimen avulla voidaan yhdistää kotiverkko Internetiin. Soneran nettitestin mukaan tiedonsiirron latausnopeus (download) koneeseen päin 18,44 Mbit/s (Kympin sopimuksen mukaan latausnopeus pitäisi olla 100 Mbit/s, tätä selvittelemme operaattorin kanssa) ja ulospäin lähetysnopeus (upload) 2,44 Mbit/s. Voin ladata verkosta esim. elokuvan, jonka koko on 700 Mb seitsemässä minuutissa ja lähettää sähköpostin liitteen (koko 1 Mb) kahdessa sekunnissa.

DAP-1522 = langaton silta

- langaton yhteys Ethernet-liitännällä varustettuihin laitteisiin (DIGI-TV, kotiteatterivahvistin ja PS3). - Laitteistossa neljä 10/100/1000 Mt/s:n Gigabit LAN -porttia - WLAN-reititin on yhdistetty langattomaan siltaan - Langaton verkko: Dualband-tekniikka, jopa 300 Mt/s molemmilla taajuusalueilla - Tietoturva: 64/128-bittinen WEP-salaus - Kaksi työskentelytilaa: yhteyspiste tai silta (tässä tapauksessa käytetään siltana) - D-Linkin sivuston mukaan se tunnistaa automaattisesti, käytetäänkö verkkoa äänen tai videokuvan siirtämiseen tai pelaamiseen ja antaa tälle liikenteelle etusijan tiedostojen lataamisen, sähköpostiviestien lukemisen tai Web-sivujen käyttämisen kaltaiseen vähemmän herkkään tiedonsiirtoon nähden. (http://www.dlink.fi)

Kotitehtävässä 5 oli paljon selvitettävää, kokonaiskuva alkaa pikkuhiljaa hahmottua. Onneksi on toista viikkoa sulatteluaikaa, kaikki ei nimittäin heti uppoa ja kolahda. Tenttiin pyrin valmistautumaan niin paljon kuin aikaa ja voimia riittää.

Viikoittainen ajankäyttö

Luentoviikko 1 Lähiopetus 7 h, Valmistautumista lähiopetukseen 2 h, Kotitehtävien tekoa 2 h

Luentoviikko 2 Lähiopetus 7 h, Valmistautumista lähiopetukseen 2h, Kotitehtävien tekoa 2h

Luentoviikko 3 Lähiopetus 7 h Valmistautumista lähiopetukseen 2 h Kotitehtävien tekoa 3 h

Luentoviikko 4 Kotitehtävien tekoa 10 h

Tenttiin valmistautuminen: 20-30 h eli niin paljon kuin muilta tehtäviltä (joita kylla riittää) ehtii

http://www2.it.lut.fi/wiki/doku.php/courses/ct30a2001/start

Palaute

Erittäin hyvää omakohtaista pohdintaa. Kotitehtävät taas omasta elämästä mikä on hyvä.